Hakukoneoptimointi journalisteille

Jokaisen (kaupallisessa julkaisussa) verkkoon kirjoittavan tahon kannattaa olla kiinnostunut hakukoneoptimoinnista. (hakukoneoptimointi = Search Engine Optimization = SEO). Koska hakukoneoptimointi koostuu monesta pienestä asiasta, kokonaisuuden hahmottaminen saattaa olla haastavaa. Iso osa hakukoneoptimointiin liittyvistä asioista on puhtaasti teknisiä, esimerkiksi verkkosivun latautumisnopeus. Toisaalla on asioita, jotka liittyvät suoraan journalistin työhön. Tässä kirjoituksessa keskitymme hakukoneoptimointiin puhtaasti journalistin työn näkökulmasta tarkasteltuna.

Mitä on hakukoneoptimointi?

Nykymaailmassa “hakukoneella” tarkoitetaan lähinnä Googlea. Googlen osuus hakukonemarkkinoista on 88 prosenttia. Kun ihmiset menevät verkkoon ja alkavat etsiä tietoa, 88 kertaa sadasta he avaavat Google-hakukoneen; “googlaavat”. Google saa päättää, mitä tietoa käyttäjälle esitetään. Osakesijoittajat arvioivat tämän aseman yli tuhannen miljardin euron arvoiseksi.

Google itse määrittää missionsa seuraavalla tavalla:

• Relevanteimpien ja luotettavimpien saatavilla olevien tietojen tarjoaminen

• Tiedonsaannin edistäminen

• Tietojen esittäminen mahdollisimman hyödyllisellä tavalla

• Tietosuojasi turvaaminen

• Mainosten, muttei minkään muun, myyminen

• Sisällöntuottajien auttaminen menestymään verkossa

Lähde: Google’s Mission

Google haluaa, että verkon sisällöt esitetään mahdollisimman käyttäjä (ja hakukone-) ystävällisellä tavalla. Kuka määrittää, mikä on käyttäjäystävällistä? Noh, Google… Ja Googlen määritelmä muuttuu koko ajan. Esimerkki: kun ihmiset alkoivat suuressa mittakaavassa käyttämään internetiä mobiililaitteilla – kännyköillä ja tableteilla – Google ilmoitti, että se aikoo ryhtyä suosimaan sivustoja, jotka näyttävät verkkosivut mobiililaitteiden näytöille luontevasti sovitettuina. Ja jonkun ajan kuluttua näin kävi. Sen jälkeen sivustot, jotka eivät olleet optimoituja mobiililaitteiden näytöille näytettiin myöhemmin hakutuloksissa, joten ne menettivät kävijöitä, usein jopa suurimman osan.

Googlen toiminta perustuu valtavaan määrään (ohjelmistoro)botteja, jotka käyvät läpi säännöllisesti kaikki internetin verkkosivut ja vertaavat niiden toimivuutta ja sisältöä kulloinkin käytössä oleviin kriteereihin hyvästä verkkosivustosta ja käytettävyydestä. Tämän perusteella botit antavat arvionsa sivuston sisällöstä, laadusta, luotettavuudesta ja käytettävyydestä. Sillä me käyttäjäthän haluamme käyttää laadukkaita, luotettavia ja helppokäyttöisiä verkkosivuja, eikö vaan?

Jos Googlen suosituksista ei välitä, on hankala menestyä verkkomaailmassa. Google ei kuitenkaan käytä asemaansa näin ilkeyksissään vaan tarkoitus on kehittää kaikkien internet-palvelujen käyttökokemusta paremmaksi. Kriteeristö muuttuu jatkuvasti, koska maailma muuttuu jatkuvasti. Erityisesti teknologian kehitysvauhti on päätä huimaavaa.

Kaiken tämän tuloksena on olemassa erillinen teollisuuden ala, joka muodostuu konsulteista, jotka pitävät tietonsa ajan tasalla Googlen kriteereistä (jotka muuten julkaistaan avoimesti Googlen verkkosivuilla) ja auttavat verkkopalveluiden omistajia täyttämään ne mahdollisimman tarkasti.

Mitä väliä hakukoneiden näkemyksillä on?

Jos Googlen botit päättelevät, että sivuston sisältö on korkealaatuista verrattuna muihin vastaaviin verkkosivuihin, Googlen hakukoneet alkavat näyttää sivuston sisältöä hakukoneen hakulistauksen alkupäässä. Kääntäen: jos sivuston käyttäjäkokemus on huono, Googlen botit tiputtavat sisällön hakutuloksissa loppupäähän, vaikka itse artikkelin sisältö täyttäisi korkeimmat journalistiset kriteerit. Selkeästi huonompi artikkeli pääsee listauksissa kärkeen, koska Googlen botit arvioivat, että kokonaisuus on laadukkaampi. Vanhan sanonnan mukaan turvallisin paikka hävittää ruumis on piilottaa se Googlen hakusivulle 2; kukaan ei katso sinne.

Olen Journalisti. Miksi välittäisin kaikesta tästä?

Aiemmin totesimme, että hakukoneoptimointi on monitahoinen kokonaisuus ja suurelta osin teknisiä asioita, joista yksittäisen journalistin ei tarvitse välittää. Mutta. It-osaston kaverit eivät voi tehdä kaikkea. Jotta kokonaisuus vaikuttaa Googlen silmissä laadukkaalta yksittäisen journalistin on hyvä ottaa huomioon muutama asia. Hyvä puoli on, että suurin osa niistä on helppoja ja yksinkertaisia, ne vaan pitää tietää. Tämän kirjoituksen lukeminen on näppärä tapa hankkia tieto.

Ei ole aikaa tälläiseen. On juttuja kirjoitettavana.

Mietitäänpä tätä. MIksi artikkeleita kirjoitetaan? Minkä arvoinen on juttu, jolla ei ole lukijoita? Vaikka sisältö täyttäisi korkeimmat journalistiset kriteerit onko siitä iloa, jos sillä ei ole lukijoita? Mietitään erityisesti tilannetta, jossa selkeästi heikkolaatuinen sisältö saa paljon lukijoita ja korkeammat kriteerit täyttävä kirjoitus jää lukematta.

Kuinka toimittajia arvioidaan digitaalisessa maailmassa? On olemassa muitakin kriteerejä, mutta lukijamäärät tilastoituvat automaattisesti (ja jos niitä ei seurata, suositan muutoksia julkaisujärjestelmään). Eikö olisi mukavaa, jos artikkelin lukisi iso määrä ihmisiä? Talousosastolla on tähän ainakin mielipide. Takaan sen.

Muutamia vasta-argumentteja:

Tulevatko? Eli valtakunnan mediat tai kansainväliset mediat eivät ole saatavilla alueellanne? Ne muuten usein tulevat Googlen hauissa alkupäässä vastaan.

Erityisesti nuoremmat median kuluttajat etsivät artikkelinsa mistä tahansa saatavilla olevasta lähteestä. Usein lähde on kaverin sosiaalisessa mediassa jakama artikkeli.

Lähde: Digital news report

Printtitulot laskevat. Tulevaisuudessa on olemassa vain mediayhtiöitä, jotka ovat hyviä digitaalisessa julkaisussa. Muut katoavat. Muutoksen nopeudesta voi olla monenlaisia mielipiteitä, mutta yleinen suuntaus on tämä.

Lähde: Statista time spent digital vs traditional media.